sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Kuinka vähillä sitä jaksaa?

Nyt testataan, kuinka vähillä yöunilla sitä jaksaa. Ainohan nukkuu pääosin ihan hyvin ollessaan terveenä. Mutta nyt kun TAAS hän sairastaa, yöunet kärsivät heti. Ja minä alan olla taas ihan raato, kun joutuu heräämään lähemmäs kymmenen kertaa tytön yhdeksän - kymmenen tunnin yöunien aikana. Hyvä, että muistan oman nimeni. Monen monta kertaa olen uhonnut, etten enää jaksa, mutta jostakin kummasta sitä energiaa aina ammentaa. Kun on pakko. Mutta kuinka haaveilenkaan edes kahden herätyksen öistä tai tunnin päikkäreistä?

2 kommenttia:

  1. Tosi vähällä selviää väliaikaisesti, mutta palautuminen kestää kauan... Meikäläisellä kuukausia, mutta valvomista olikin niin pitkään. Voisikohan isä tai mummi ottaa joskus koko yön vastuun, ja äiti nukkumaan eri osoitteeseen? Se katkaisee luisumisen kohti uupumusta. Myös äiti voi "työ"uupua, etenkin sen jälkeen kun hormonit ei enää jelpi niin paljon (4 kk synnytyksestä eteenpäin, siihen astihan kestää melkein mitä vaan). TSEMIÄ!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Kati! Mä olen saanut nyt levättyä, kun M on nukkunut tyttösen kanssa olohuoneessa. Öitä rauhoitti myös se, kun siirsimme pinniksen pois sängyn vierestä omalle paikalleen.

    VastaaPoista

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!