Sairastuvalta taas terve. Aino sairastui viikko sitten elämänsä toiseen korvatulehdukseen. Olen todella kiitollinen, että tyttösellä on ollut niitä vain kaksi. Kun ainakin geeniperimässä (meikäläisen puolelta) olisi aineksia pahaankin korvakierteeseen. Veimme tytön lääkäriin lähinnä pahan yskän vuoksi, kotiin tultiin antibioottikuurin ja korvatulehdusdiagnoosin kera.
Sitten sairastuin minä. Viruksen aiheuttama keuhkoputkentulehdus, diagnosoi erinomainen työterveyslääkärimme. Kotiin sairastamaan viikoksi. Sinä aikana lähes yskin keuhkoni pihalle. Nyt alkaa jo helpottaa, mutta oli aika hurjaa katsella hiusverisuonten repeämiä kyljissä, joka kertoo omaa, karua kieltään yskänkohtausten voimakkuudesta.
No, ehdin jo toivoa, että tautisaldo olisi tässä. Ei kahta kuitenkaan ilman kolmatta. Minulle iski sunnuntaiaamuna oksennus. Ajattelin ensin, että onpa sokerit vähän alhaalla, äkkiä syömään. Mutta kun paria tuntia myöhemmin huomasin, että edes vesi ei pysy sisälläni, aloin epäillä syyksi jotakin vatsapöpöä raskauspahoinvoinnin sijaan. Nyt nökötän kotona toista päivää. Eilinen meni vielä heikosta olosta toipuessa, mutta arvauskeskuksen lääkäri suositteli tartuntavaaran vuoksi olemaan vielä tämän päivän kotona. En todellakaan halua ihania kollegoitani sairastuttaa moiseen.
Kovasti polttelisi päästä tänä keväänä perheenä reissuun, mutta uskaltaako sitä varata mitään matkaa, kun nämä taudit tuntuvat iskevät lyhyellä varoitusajalla ja rajuina? Koska viime kevään Berliinin jo varatun matkan peruutus kirveli niin kovasti. Ehkä lähdemme kevään vähän ennätettyä pidemmälle äkkilähdöllä jonnekin Keski-Eurooppaan hakemaan kevättä, jos taudit sen sallivat. Ehkä siten saamme harhautettua pöpöt jäämään kotimaan kamaralle meidän nauttiessa reissaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!