Mamma oli ekaa kertaa "tuulettumassa" sitten Ainon syntymän. Oli työpaikan pikkujoulut. Oli aivan mahtava tavata ihania kollegoita, jutella ja syödä hyvää ruokaa keskeytyksettä. Ja juoda kaksi lasia viiniä. Nautin myös siitä, että sai jutella muutakin, kuin vain vauva-asiaa. Joitakin ihmisiä kun en ole nähnyt puoleen vuoteen! Tosin oli outoa, että käsille ei ollut mitään tekemistä. Huomasin sitten hypisteleväni pöytäliinaa ja käsilaukkua :-)
Pikkujoulujen paras lause ei suinkaan ollut ne muutamat kehut, joita sain "freesistä" ulkomuodostani, vaan viisaan kollegani lause: "omavalintaisesti lapsettomat ihmiset eivät omaksi onnekseen tiedä, mitä menettävät". Niin hyvin sanottu!! Koska en tiedä mitään niin upeaa ja mahtavaa, kuin olla äiti. Unelmoin moottoripyöräkortista 18 vuotta ja nyt kun unelma on totta, on se hienoa, mutta äitiys pesee sen mennen tullen sata - nolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!