torstai 14. heinäkuuta 2011
Painotuskailua
Erehdyin käymään puntarilla ja hetken mietin jo suurta muutosta, etsin pikatietä raskauskilojen kadottamiseen. Pohdin kaalikeittodieettiä, mitä tahansa. Oma keho tuntuu tyhjältä ja keskeneräiseltä. Oma kroppa tuntuu vieraalta. Vatsa on pehmeä ja osittain tunnoton, ainakin sektiohaavan läheltä. Yksikään ihmedieetti, jota olen kokeillut (ennen raskautta) ei ole tehnyt minusta laihaa tai onnellista. Miksi se tekisi nytkään? Paineet kilojen karisteluun syntyvät jossain muualla kuin pääni sisällä. Minä olen nyt onnellinen, olen onnellinen ilman ainuttakaan pudonnutta kiloa. Voisin olla ulkomuotooni PALJON tyytyväisempikin, mutta tällä hetkellä se ei tunnu tärkeältä tai panostamisen arvoiselta asialta. Minulla on jotain niin upeaa, jotain niin ainutlaatuista, jotain sellaista, mitä ei vaa'an lukema voi koskaan musertaa - ikioma, ihana pieni tyttäremme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!