Nyt, kun minusta on tullut se "nettiäiti", johon viittasin jo aiemmassa blogikirjoituksessani, yhä useammin netissä tulee vastaan äitinatsismi. Siis se, että kun äiti on jostakin asiasta tiettyä mieltä, hän kylmästi teilaa kaikki muut, jotka ajattelevat asiasta toisin. Oli kyse sitten kestovaipoista, imetyksestä, vauvan nukkumisesta, "harrastuksista" tai niiden puutteesta, päiväkodin aloittamisiästä, purkkiruuista tai kotitekoisista soseista tai ihan mistä vaan. "Meidän tapa on se ainoa ja oikea."
Ihmettelen, mistä tämä natsismi kumpuaa. Miten jonkun toisen tapa elää (vauvan kanssa tai ilman) on parempi kuin toisen? Ehkä tämä liittyy omaan elmänkatsomukseeni, että minulle on aina ollut helppo hyväksyä erilaisia tapoja ajatella. Että mustan ja valkoisen väliltä löytyy paljon eri harmaan sävyjä. En ole koskaan ollut sitä mieltä, että oma tapani ajatella asioista olisi se oikea tai paras. Mieluusti keskustelenkin eri näkökulmista, koska tällöin se laajentaa myös omaa näkövinkkeliäni ja pääsen kyseenalaistamaan omat ajattelumallini ja toimintatapani. Eri mieltä pitää ja saa olla. Hus pois siis moinen natsismi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!