Kestovaippailun uskomuksia oikomassa

Miksi valitsimme kestovaipat? Sen kysymyksen olen itse asiassa kuullut aika harvoin kolmen vuoden kestoilu-uramme aikana. Meille kestot ovat olleet ehkä isoin valinta koko lapsekkaan elämämme aikana. Vaikuttaahan kestoilu niin moneen muuhunkin asiaan. Ekologisuus on meillä se pääperuste käyttää kestoja, ja ei se rahallinen säästökään ihan pieni ole (etenkin, kun vaipatamme samoilla vaipoilla jo toista lasta ja ne menevät vielä myyntiinkin hänen lopettua niiden käutön). Olemme kertistelleet mökillä ja reissuissa ja todenneet joka ikinen kerta, "juu, ei ole meidän juttu". Kertikset haisevat nenäämme tosi oudoilta, kemikaalimäärä vauvan ihoa vasten hirvittää (etenkin se, ettei kertikset pala edes kokossa, oli järkytys) ja ne ainoat niskakakkaepisodit ja isot pissavuodot on koettu vain kertsit jalassa. Myös se, ettei autottomana perheenä tarvitse kantaa vaippapaketteja kaupasta kaikkien muiden ostosten ohella tuntuu hyvältä.

Se, mikä sopii meidän muksuille, ei välttämättä sovikaan naapurille. Samanpainoisetkin lapset voivat olla mitä tahansa puolen vuoden ja kahden vuoden väliltä. Myös ruumiinrakenne on iso juttu. Rimppakintulle sopivan aivan eri vaipat kuin tuhtireisisille. Meillä vaipat ovat toimineet älyttömän hyvin aina. Toki Ainon kohdalla sopivia imukombinaatioita sai hakea, kunnes löytyi isopissiselle tytölle sopiva. Ja toki vaippaa saa vaihtaa aika taajaan kuopuksenkin kanssa (eli kahden kolmen tunnin välein), mutta siinä samallahan se menee, kuin mikä muu kotihomma tahansa.

Jotta tästä postauksesta ei tulisi kilometrin mittainen, olen koonnut kestoilun perusteet alasivulle Opas Kestovaippaviidakkoon. Tutustu halutessasi.

Nyt keskityn niihin kestovaippa-aiheisiin uskomuksiin, joita yritän omien kokemusteni pohjalta vähän oikaista.

1. Kestovaipat haisevat
Usein olen kuullut sanottavan, että kestot haisevat. Minun mielestäni kertsit ovat ne, jotka haisevat. Kestot voivat haista, jos
a) taaperon vaipanvaihtoväli on liian pitkä. Kyllähän kaksivuotiaan yövaipasta tulee aikamoinen ammoniakkipölähdys, kun sen avaa, mutta käry haihtuu noin 10 minuutissa.
b) niitä säilytetään kylppärin lattialla, jossa on lattialämmitys
c) niitä ei ole keittopesty (vaippojen keittopesua varten ei tarvitse hankkia 20 litran kattilaa, vaan kestot pestään parin kuukauden välein 90 asteessa koneessa. Simple as that.) Poistaa hajuja tehokkaasti.

2. Kestojen pesuun ja täyttämiseen tuhrautuu aivan tolkuttomasti aikaa
Minä pyöritän yhdeksän kilon pesukonetta kerran päivässä. Kestojen kanssa pyörivät kaikki kuuttakymppiä kestävä eli vaatteet, pyyhkeet, lakanat, harsot, you name it. 60 astetta pitää huolen siitä, että tuotoksissa olevat bakteerit kokevat kyllä kaamean kuoleman. Esipesen vaipan sappisaippualla vain, jos siinä on kakkaa. Sitten kippaan vaipat Ikea-kassiin ja kiikutan ne kerran päivässä pesutupaan ja kolmea tuntia myöhemmin käyn ne ripustamassa kuivaushuoneeseen, josta haen ne seuraavana päivänä kotiin kasattaviksi. Täytän vaipat noin vartissa lasten katsellessa Pikku Kakkosta.

Pesemme samoilla pesuaineilla koko perheemme pyykit eli kestoille ei ole tarvinnut hankkia yhtäkään purkkia erillistä pesuainetta. Sappisaippua poistaa myös mamman paidalle pudonneen mustikan jälkeensä jättämän raidan yhtä hyvin kuin kakkarannut vaipoista. Siitä en luovu, vaikka kestoilutaipaleemme loppuukin kuopuksen oppiessa jossakin kurvissa kuivaksi.

3. Kestot kuivuvat liian hitaasti
Usein kuulee, että eikö noiden vaippojen kuivuminen vie tolkuttoman kauan ja siten vaadi tolkutonta vaippa-arsenaalia. Meidän kerrostalomme koneeton kuivaushuone kuivattaa vaipat sateisimpia syyskelejä lukuun ottamatta vuorokaudessa. Kotona ne kuivuvat hitaammin, mutta joskus tuomme ne kotiin kuivumaan ihan vain siksi, että kotimme saisi talvella vähän lisäkosteutta ilmankosteuden ollessa liian matala. Se on varsinkin Ainon pahimpina uhmapäivinä ihana mamman oma hetki, kun saa mennä ripustamaan pestyt vaipat narulle.

4. Kestot vuotavat
Toki kestot vuotavat, jos ne vaihdetaan yhtä harvoin kuin kertsit. Meillä hyvä vaipanvaihtoväli on kahdesta - kolmeen tuntia. Kestojen vaihtoväli on oletuksena lyhyempi kuin kestojen. Useampi vahinko meillä on sattunut satunnaisilla kertseilyillä kuin kestoilla. Kunhan pidän huolen siitä, vaipassa on tarpeeksi imuja. Ja etteivät imut ole vaipan reunasta reunaan, vaan vaipan saa U-kirjaimen muotoiseksi. Napakat jalantiet ovat kaiken a ja o. Jos vaippa näistä huolimatta vuotaa, kannattaa tsekata, onko PUL ehjä. Vaippa saattaa vuotaa myös, jos sisäpinta on tukossa. Tämän voit testata laittamalla vaipan hanan alle, ja valuttamalla vähän vettä vaipan sisäpinnan päälle. Jos neste jää helmeilemään vaipan pinnalle pitkäksi aikaa, eikä solahda siitä läpi, on vaippa tod.näk. tukossa. Sen saa avattua pesemällä sisäpinta Fairylla, hankaamalla lujasti ja huuhtelemalla niin kuumalla kuin mahdollista.

Meillä lapset ovat ihan eri mallisia ja kuopus on nyt yhdeksänkuisena lähes samoissa mitoissa kuin siskonsa puolitoistavuotiaana. Silti samat vaipat toimivat molemmilla yhtä hyvin, ne vain pitää kiinnittää lapsille vähän eri tavalla.

5. Kestoilu on liian työlästä useammalla kuin yhdellä lapsella
Kahden lapsen kestoilu on yhtä helppoa kuin yhdenkin. Kestotin kahta lasta puoli vuotta. Toki vaippapyykkiä kertyy tällöin enemmän, mutta kun pesukone laulaa joka tapauksessa lapsiperheen pyykeistä kerran päivässä, sama se, onko siellä yhden vai kahden lapsen vaipat. Osittain potalla käyvälle taaperolle riittää harvempikin vaipanvaihtoväli, mutta usein vaihdoin vaipat molemmille synkronisesti samaan aikaan. Kun Aino oppi päiväkuivaksi, isoin ilonaihe oli tämän virstanpylvään saavuttaminen, eikä se, että nyt koneessa pyörii vähemmän vaippoja.

6. Vaipasta tulee niin iso, että vauvan on vaikea liikkua, eivätkä vaatteetkaan sovi
Kestovaipassa oleva pylly on isompi kuin kertiksiä käyttävän. Se on fakta. Useimmat housut ja bodyt on mitoitettu kertsejä käyttäville lapsille, joten bodyjen jatkopalat ja joustavakankaiset housut ovat usein kätevämpiä kestovaippojen kanssa toimiessa. Itse olen suosinut esim. Nosh Organicsin bodyja, joissa on haaroissa tuplanepit ja bodyn käyttöikä on täten normaalia bodya pidempi. Noshin mitoitus on myös kestoja käyttävälle hyvä.

Meillä kestot eivät ole ikinä vaikuttaneet liikkumiseen. Tiedänpä kestopepun, joka alkoi kääntyä kolme- ja puolikuisena ja konttasi vähän reilun viiden kuukauden iässä.

7. Kestot maksavat maltaita
Vaipat ja imut voi ostaa uutena. Toki monet uudet (etenkin AIO:t) maksavat yli 20€ kappaleelta. Mutta jos vaippaa käyttää joka päivä, sillä vaipattaa kaksi lasta kahden vuoden ajan ja vaipan saa vielä jälleenmyytyäkin kymppiä isommalla summalla, ei alkuperäinen hinta kuulosta omaan korvaani pahalta. Itse suosittelen lämpimästi käytettyjä kestovaippoja. Monestakin syystä: ensinnäkin se on ekologinen teko. Toisekseen käytetyt vaipat ovat valmiiksi hyvässä imutehossa. Ja silloin tietenkin säästää rahaa. Vaipoista voi hyvin saada jälleenmyydessä jopa puolet hinnasta takaisin.

8. Kestoja ei voi käyttää öisin, koska ne vuotavat
Meillä yövaipatus on toiminut yhtä mallikkaasti kuin päivisinkin. Vaippana on toiminut tarkoitukseensa suunniteltu yövaippa buustattuna lisäimulla ja komeuden päällä on vielä PUL- tai villakuori. Ei falskaa edes 12 tunnin unilla. "Meillä on kotona oma Jennifer Lopez" tuppaamme vitsailla, kun taapero menee nukkumaan ison vaippapyllynsä kanssa. Ja ei, vaipat eivät ole vaikuttaneet lastemme uniin koskaan. Paksunkaan paketin kanssa ei heräillä öisin, vaan molemmat nukkua posottivat täysiä öitä seitsemänkuisista lähtien.

9. Kestoja ei voi käyttää päivähoidossa
Kestovaippojen käyttöä lapsen vaippoina ei ole tarvetta rajoittaa lapsen siirtyessä päivähoitoon. Avoin ja myönteinen keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ennen hoidon aloitusta hälventää molempien osapuolien ennakkokäsityksiä käytännön toteutumisesta tai väärinkäsityksistä vaippoja kohtaan. Kestovaippayhdistykseltä löytyy opas kestoiluun päivähoidossa.

Meillä oli Ainon kanssa tilanne, että hänen hoitajansa ei ollut koskaan käyttänyt kestoja ennen tyttäremme hoidon aloitusta. Hän suhtautui kuitenkin asiaan avoimin mielin. Pidimme hänelle puolen tunnin selostuksen, jossa kerroimme, miten vaippoja käytetään, huolletaan ja miten likaisten vaippojen kanssa toimitaan. Veimme hoitoon PUL-pussin, jonne hän kippasi likaiset vaipat sellaisenaan. Minä pesaisen kakkavaipat kotona ennen pesukoneeseen laittoa. Hoitaja koki kestot yhtä helpoiksi kuin kertsit. Peukutus siitä hänelle!

10. Kestot hautovat ihoa
Usein kestot (etenkin sisävaipat ja villahousut) ovat täysin luonnonmateriaaleja ja hengittäviä. Meidän kummallekaan lapselle kertsit eivät toimi kovin hyvin. Kemikaalit saavat peput punoittamaan jo lyhyelläkin käytöllä. Tätä ei ole kestoilla tullut ikinä. Ennemminkin kertseistä tullut vaippaihottuma on parannettu kestoilla. Joskus apuun on tarvittu silkkiliinaa tai villaimua, mutta viimeistään illalla tulipunaiselle iholle laitettu hoitoliina on saanut ihon aamuun mennessä täydelliseksi. Meillä kertsit ovat ainoat, jotka ovat aiheuttaneet ne kuuluisat selkäschaibat ja joiden takia on käyty muutama kerta turhaan vaipanvaihtohuoneessa luultuamme kertsin käryä kakaksi.