Lueskelin tuossa Kiintymysvanhemmuusperheiden blogia. Yleensä siellä on ihan hyvää asiaa, mutta tänään tyrmistyin ihan kunnolla. Aiheena oli Hukkaan heitettyä kultaa. Tekstissä ehdotettiin, että jos maitoa jää yli vauvalta, sen voisi juoda vaikka itse. Yääks, en varmana. Inhoan HYLA-maitoakin sen makeuden vuoksi. Saati sitten ajatus, että joisin omaa maitoani.
Olen tässä viimeisen kuukauden ajan miettinyt koko ajan enemmän ja enemmän maidon pumppaamista. On toki hyvä, että olen tähän asti jaksanut sitä tehdä, mutta motivaatio tehdä sitä laskee päivä päivältä. Mietin, missä vaiheessa lähden ajamaan maidontuotantoa alas. Kun toisaalta tuntuu tosi haikealta luopua siitä ja siirtyä pelkkään vastikkeeseen, kun kuitenkin 2/3 Ainon juomasta maidosta on edelleen mun omaa maitoa. Pyörittelen näitä ajatuksia jatkuvasti päässä. Joka toinen päivä olen lopettamassa pumppaamista, joka toinen päivä mietin jatkamista vielä kuukauden. Eilen tein vihdoin päätöksen, että joskus tämä homma on kuitenkin lopetettava ja päädyin pikkuhiljaa ajamaan pumppausta alas. Vaikka olen melkein oppinut vihaamaan tuota hurisevaa sähköpumppua, on pumppauksesta silti jotenkin tosi haikeaa laskea irti. Varmaan sama tunne kuin imetyksestäkin. Saa nähdä, kauanko tämä "alasajo" jatkuu. Olisi hyvä, että ainakin joulun jälkeen, kun lähdemme reissuun etelänaapuriin, ei tarvitsisi enää pumpata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!