Pysähdys

Tänään pysähdyin. Vedet tulvivat silmiini.

Katsoin tuota blogin oikeassa palstassa olevaa kuvaa, jossa Aino on kenguruhoidossa sylissäni vajaan viikon ikäisenä. Tuntuu, kuin tuosta kuvasta olisi samalla ikuisuus ja samaan aikaan, kuin se olisi ollut eilen. Tuntuu käsittämättömältä onnelta, että tuolloin kaksi- ja puolikiloisesta rääpäleestä on kasvanut vahvatahtoinen, paljon puhuva ja osaava taapero. Pieni rakas, joka on osoittanut minulle entistäkin selvemmin, mitä tosi rakkaus on. Mitä äidinrakkaus on. Kuinka valtaisia tunteita pieni ihminen voikaan äidissään saada aikaiseksi. Kuinka ihmetystä aiheuttavia uudet kasvupyrähdykset ja taidot ovatkaan. Aino, kiitos, että muutit koko elämäni.