Jokojokojoko

On se kumma. Kun nainen on tiineenä, antaa se etuoikeuden muille ihmisille kommentoida vartaloasi, olemustasi ta kysellä viikkojasi. Itse olen saanut vatsaani kohdistuvia katseita jo pidemmän aikaa. 45 sentin "kasvunvara" normivyötärömittaani on aika saavutus, mutta on niitä isompiakin rantapalloja nähty. Muutamalle tuijottajalle olen kipakasti jo huomauttanutkin asiasta. Vatsan taputtelijoita ei onneksi ole ollut. Muutama työkaveri ja ystävä ovat saaneet luvan kanssa silitellä mahaani. Mutta auta armias, jos joku tuntematon kävisi lääppimään.

Nyt olen alkanut saada "milloin vauva tulee?" -kyselyitä lähes päivittäin. Milloin asialla on Itellan toimihenkilö, milloin kaupan kassa, milloin bussipysäkillä kulkuvälineen odotuskumppani. Paras mielestäni oli, kun eräs kolmen lapsen äiti kysyi samaisen kysymyksen. Katsoin häntä vähän pää kenollaan ja nielaisin ensiksi aikomani vastauksen: "jos tietäisin, olisin todennäköisesti tällä hetkellä MYÖS lottomiljonääri". Sen sijaan hymyilin kauniisti ja sanoin, että "syyskuun aikana, LA on 10.9.". 

Äitinikin soittelee joka ikinen päivä vain kysyäkseen "onko olotiloja?". Vaikka olen sanonut, älä sinäkin aloita". Pitäisi varmaan NaamaKirjaan laittaa "Ilmoitan sitten, kun jotakin tapahtuu. Nyt loppuu se jokottelu!". Mä en ole koskaan raskaana olevilta kavereilta tingannut moista, koska olen osannut arvata, että niitä kyselijöitä kuitenkin riittää ja mikäs sen raivostuttavampaa.

Ja jos olotiloista voisi jotakin olettaa, olisin jo käynyt synnärillä vetäisemässä sen "maratonin". Kipeitä supistuksia tulee päivittäin, limatulppakin on havaittu, samoin paineentunteet alalantiossa. Mutta ei.