Pikkuveikka on aika kivan näköinen pieni ihminen. Selvästi hänessä on samaa näköä kuin isosiskossaan, mutta moni piirre näyttää myös vieraalta. Huulensa hän on perinyt Isämiehen äidiltä, nenänpää on minulta ja leuka isosiskolta. Tukka on sananlainen pörrö kuin siskollaan. Isämiehen kanssa käymme pientä kinaa siitä, onko se tummempi vai vaaleampi kuin siskollaan. Minä olen sitä mieltä, että se on vähän lyhyempi ja vaaleampi kuin siskollaan vauvaiässä, sävynä sellainen pähkinänruskea.
Äänimaailmasta ei voi erehtyä. Alussa luulimme, että hengityksen pieni rahina johtuisi hengityselimissä olevasta lapsivedestä, mutta kun röhkinä jatkuu edelleen, olemme todenneet, että se on pojan tapa. Kun lapsi itkee, alkaa hän honkkia aasin lailla. Olemme siis Isämiehen kanssa vitsailleet, että meille on kotiutunut äiti-aasin ja isä-sian risteymä :-D
Hih, meillä kans tytön vauvaitku oli sellaista aasimaista hönkimistä! :D Meillä oli siitä myös oma hauska vitsimme. ;)
VastaaPoista