tiistai 5. marraskuuta 2013

Terapiassa

Meidän öistä on tullut entistäkin vaikeampia. Toissayö oli kaikista pahin, en nukkunut silmäystäkään puoliyön jälkeen. Oiva ei itke, mutta ähisee ja önisee vatsaansa niin äänekkäästi, ettei minulla ole toivoakaan (edes korvatulppien kera) saada nukutuksi hänen vieressään. Mulla alkaa hajota pää. Ja tunnen itseni huonoksi mutsiksi, kun en jaksa noita yövalvomisia, vaan olen tosi uupunut ja muutoinkin lyhyt pinna on tosi kireällä Ainon uhmailuiden kanssa. Tänään äitini tulee kylään, jotta mä pääsen tunniksi nukkumaan. Oiva kun nukkuu vain torkkuja päivisin, enkä niiden aikana pääse itse oikaisemaan elintärkeille päikkäreille.

Eilen kävimme pienen miehen kanssa vyöhyketerapiassa Organic Spirit -hoitolassa, jossa kävin vauvahierontakurssillakin Ainon ollessa Oivan ikäinen. Olen hyödyntänyt silloin saatuja oppeja Oivan hieronnassa, mutta ne eivät ole riittäneet. Lisäksi Aino nauttii edelleen hieronnasta, ja osaa sitä ihan itsekin jo pyytää.

Terhi tutki pojan ja löytyihän sieltä vatsavaivojen lisäksi kaikkea muutakin. Pojan niska on aivan jumissa ja olen huomannutkin, että hän tykkää pitää päätään oikealle käännettynä. Lisäksi lonkankoukistajat ovat kireät ja koko suoliston alue oireilee jalkapohjissa (jossa on vastineet kaikille sisäelimille). Hoitaja käsitteli kaikki kipeät alueet ja samalla opetti hieronnan minulle. Oiva-parka oli eilen illalla todella itkuinen, mutta yö meni yllättävän hyvin. Toivottavasti tästä ei ole suunta kuin ylöspäin. Jatkan pojan hierontaa kolme kertaa päivässä ja toivon, että siitä on pojalle apua.

Lisäksi nyt on kokeilussa täysin maidoton vastike, kun Terhi epäili pojan perineen herkän suolistoni ja Oivalla olevan maitoallergian. Jos tuo vastike vie ähinät ja puhinat pois, varaan asap ajan erikoislääkärille jatkotutkimuksia varten, jotta saamme vastikkeeseen KELA-korvattavuuden.

Huh, enpä olisi uskonut, että meidän rakkaalla pikku-ukolla olisi näin hankala alku. Onneksi räkätauti on sentään tajunnut vaihtaa maisemaa ja minäkin olen toipunut (keuhkoputken- ja poskiontelotulehduksesta), kiitos antibioottikuurin. Viikonloppuna huomasin ranteeni kipeytyneen ja nyt ranteeseeni on pesiytynyt jännetupin tulehdus. Jepjep. Otin heti siihenkin hoidon käyttöön, ettei se menisi enää yhtään pahemmaksi.

2 kommenttia:

  1. No voi höh. Vertaistukea en voi antaa, mutta jaxuhaleja senkin edestä <3 Tsemppiä!

    VastaaPoista

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!