Meidän vappu

Meidän residenssin vappu menee rauhallisissa merkeissä. Eilisiltana käytiin taaperouinnissa, jossa olikin mukavan hiljaista. Sitten syötiin hyvin, ja mentiin aikaisin nukkumaan. Tänä vuonna Aino ei enää pelännytkään viipperää, vaan hihkui innosta rattaissa istuessaan se kädessään. Pelkoa ei enää aiheuttanut myöskään vappupallo, jonka tyttö valitsi itselleen. Hyvin selväsanaisesti hän valitsi Muumi-pallon, jossa komeilevat kaikki Muumitalon asukkaat. Osasipa tyttö oikein nimetäkin kaikki hahmot oikein. OT: Tiesittekö muuten, ettei sydvesti ole sydvesti, vaan "muikkuusen hattu".

Liekö lisääntyneen valon vai minkä syytä, heräsimme Isämiehen kanssa taas normityöpäivän heräämisaikaan eli puoli kuudelta pimennysverhoista huolimatta. Onneksi naapurihuoneessa oli hiljaista vielä tunnin ajan. Oli mukavaa loikoilla sängyssä kainalokkain ja makustella Myttysen nimiehdotuksia. Saatiinpa päätöksiäkin aikaiseksi eli löytyi molempia miellyttävä nimiyhdistelmä, joka rimmaa esikoisenkin nimen kanssa.

Aamupalaksi oli kaikenlaista herkkua. Oli ciabattaa herkkutäyttein, croissantteja, munkkeja, hedelmäsalaattia ja tietenkään simaa unohtamatta. Tein itse vähän modattua painonvartijoiden simaa ja siitä tuli hyvää! Raikasta ja maukasta, ei liian imelää.

Aamiaisen jälkeen totesimme, että Aino on vietävä ulos. Siellä pitäisi käytännössä katsoen asua tuon touhukkaan lapsen kanssa. Muuten alkaa kotiomaisuuden armoton tuhoaminen. Isämies painui tyttösen kanssa ulos. Minä jäin lepäämään sohvalle. Olo on kuin krapulaisella: päätä särkee, sydän hakkaa, verenpaine on alhaalla ja hengästyttää. Matala verenpaine yhdistettynä korkeaan sykkeeseen ei tee oloa kovin hehkeäksi. Onneksi sitä ei tarvitse tänään ollakaan, kun tarkoituksena on vain ulkoilla lähitienovilla ja iltapäivällä ruokkia molemmat mummit.

Mitä teidän vappuunne kuuluu?