Niin se eka kuukausi vilahti ohi. Tai tarkemmin ottaen neljä viikkoa. Vauhdilla. Eka viikko multa meni ohi, kun sen vietin pääasiassa sängyn pohjalla. Sittemmin aivokapasiteetti ei ole kasvanut kummoiseksikaan, kiitos taajaan syövän kuopuksen ja hänen vatsavaivansa.
Neuvolassa tuli käytyä. Poika sai kehuja jäntevyydestään. Örppyyttäminen on todella vaikeaa, kun toinen työntää käsillään itseään irti vanhemman rintakehästä ja kannattelee päätään jo todella hyvin. Jännäsin ennen neuvolaa, meneekö viisi kiloa rikki. Kun pojan kaksoisleuka on aika komeassa mallissa, ovatpa reidet ja posketkin saaneet täytettä. Viiden kilon rajapyykki ei vielä ylittynyt, vaan jäätiin 75 grammaa sen alle. Pituutta poika on venynyt 5,5cm syntymästä, pituuden ollessa nyt 58,5cm. Pitkä poika. Ei ihme, että koot 50/56 jäivät meidän huushollissa kokonaan käyttämättä.
Onko antaa vinkkejä, minne ne kannattaisi lahjoittaa? Niitä on niin iso kasa, etten jaksaisi mihinkään myynti-urakkaan lähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!