Kylläpä nyt tulee vastaan ajatuksia herättäviä tekstejä. Nyt vuorossa oli Vau.fi ja juttu "Tuoreen äidin pelot".
Tuoreen äidin 10 tavallisinta pelkoa:
1. Muutut samanlaiseksi kuin äitisi
Äidilläni on pitkä pinna. Toivoisin itse omaavani yhtä hyvän (lue: pitkän) pinnan, mitä hänellä on. Toki äidissäni on piirteitä, joita en suin surminkaan haluaisi itselleni. Mustavalkoisuus, ahdasmielisyys, perfektionismi. Näitä yritän välttää.
2. Kadotat itsesi
Tätä olen pelännyt itsekin ja kirjoittanut siitä jo aiemmin blogiini. Mielestäni on normaalia, että yli kolmekymppiseksi kun on elänyt, nähnyt elämää, kokenut kaikenlaista, miettii lapsen saatuaan, että unohtuvatko ne kaikki muut roolit? Näen kuitenkin, että olen edelleen se sama nainen kuin ennen äitiyttä, se on vain tuonut yhden osa-alueen minuun lisää.
3. Parisuhteesi ei ole koskaan entisensä
Ei tietenkään ole. Miksi sen pitäisi olla? Lapsi väistämättä muuttaa asioita, mutta ei mielestäni huonompaan suuntaan. Lapsi on yhdistänyt meidät vahvaksi kolmikoksi, eikä lapsen saaminen ole ainakaan huonontanut suhdettamme.
4. Lapsi ei ole odotustesi mukainen
Jokainen vanhempi varmasti miettii, millainen lapsi vatsassa kasvaa. Minä en luonut raskausaikana suuria odotuksia lapsen persoonallisuudelle. Tiesimme, että vatsassa kasvaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä tyttölapsi, mutta siihen odotukset loppuivatkin. Mielestäni ei ole reilua tehdä lapselle valmista muottia, johon hänen pitäisi mahtua.
5. Rahat loppuvat
Viime päivinä on paljon keskusteltu vanhempainrahan lyhentämisestä vuodella. Onneksi tekivät viisaan ratkaisun, ja raha pysyy entisellään. Itse en ajatellut olla kotona kolmea vuotta, mutta se sallittakoon kaikille niille, jotka haluavat lapsensa kotona hoitaa.
Me olemme ostaneet suurimmaksi osaksi vauvatavarat ja -vaatteet käytettyinä. Mielestäni on sulaa hulluutta käyttää suuria summia vaatteisiin, jotka jäävät nopeasti pieniksi. Samalla haluamme opettaa lapsellemme, ettei kaikkea tarvitse ostaa, saati sitten uutena ja että raha ei kasva puissa.
6. Olet huono vanhempi
Paska mutsi -fiiliksiä tulee. Siitä ei pääse mihinkään. Mutta se ei todellakaan tarkoita, että olisi oikeasti huono vanhempi. Ennemminkin koen, että omien kasvatustaitojen ja -metodien kyseenalaistaminen tekee sinusta, ei täydellisen, mutta paremman vanhemman.
7. Et nauti vanhemmuudesta
Raskaana ollessa pelkäsin, etten nauttisi vanhemmuudesta, vaan haikailisin takaisin töihin. Nämä aatokset unohtuivat jo synnytyslaitoksella. Oman lapsen kasvua ja kehitystä on upeaa seurata. Tunnustan, että nautin nyt kohta yhdeksänkuukautisen kanssa touhuamisesta enemmän, kuin ajasta, jolloin Aino oli aivan pieni. Silloin vauva vain söi ja nukkui, söi ja nukkui. Nyt tyttö seurustelee, liikkuu itse, vuorovaikuttaa.
8. Et ole enää seksikäs
Minulla on päiviä, jolloin toivon, ettei peilejä olisi keksitty. Samassa vauvauintiryhmässä kävi pari kuukautta nainen, joka oli kuin suoraan fitness-lehden kannesta feikkirusketuksineen ja sixpackeineen. Ihmettelen edelleen, miten joku saattaa olla siinä kunnossa puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Suurimmaksi osaksi ajasta olen kuitenkin sinut muuttuneen kehoni kanssa. Toki selluliittia voisi olla vähemmän ja kroppa olla paremmassakin kuosissa, mutta olen sen verran laiska, etten jaksa ähertää kuntosalilla, pururadalla tai jumpissa kymmentä tuntia viikossa. Olen nyt äidiksi tulon myötä vähät välittänyt siitä, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Sama on ulkonäköni tai seksikkyyteni kanssa. Se, mitä oma Rakas minusta ajattelee, se on tärkeintä.
9. Ura kärsii
Lähdin mammalomalle unelmieni työstä. Nautin jokapäiväisestä työskentelystä, mulla oli hieno pomo ja mahtavat kollegat. Kun jouduin jäämään kolmea viikkoa ennen mammaloman alkamista sairaslomalle, itkin. Se oli minulle kova paikka. Olen tähän asti pitänyt työrimaani hyvin korkealla ja venyttänyt kyselemättä päivää, pahimmillaan jopa 16-tuntisiksi. Missä kiitos? Kukaan ei tule kiittämään työlle uhratuista tunneista. Äitiys on opettanut päästämään irti suorittamisesta. Jatkossa tiedän, etten voi elää työn ehdoilla tai venyttää päivää. Ja se tekee minulle vain hyvää. Äitinä olen oppinut monia sellaisia taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Osaan priorisoida, multitaskata, toimia yllättävissäkin tilanteissa, olemaan luova.
10. Olet vankilassa
En ole koskaan äitinä kokenut olevani vankilassa. Toki tämä kahdeksan viikon sairasteluputki on saattanut minut välillä liki hulluuden partaalle, mutta vielä huonommin voisin, jos ei olisi tuota pientä Rakasta. Äitinä tunnen jatkuvaa riittämättömyyttä ja huolta pienestä. Mutta se osa äitiyttä. Ei vankilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!