Virkistyspäivää

Mieheni työpaikalla oli tänään virkistyspäivä. Tai iltapäivä. Hän kotiutunee joskus parin tunnin sisällä Lintsin pyörteistä.

Äitini tiesi, että tuon pienen, rakkaan riiviön kanssa päivä tuntuu pitkältä, jos isämies ei ole kotona. No, hänpä haki meidät viettämään omaa virkistyspäivää luokseen. Kuinka mahtavaa olikaan istua valmiiseen ruokapöytään? Nautin suunnattomasti, kun sain keskeytyksettä syödä makkarakeittoa, kun äiti piti neidille seuraa. Harvoin on arkinen keittolounas maistunut noin hyvältä. Sitten lähdimme perinteiselle kirpparikierroksellemme. Kolmellakymmenellä eurolla irtosi uuden näköinen Tazzian mekko (joka istuu meikäläisen haastavalle kropalle kuin tilaustyönä tehtynä), kassillinen Brion puisia palikoita, muovinen neppiauto, hiekkalapio, yhdet harkkahousut, Babybjörnin suojatakki, puukaulakoru ja kymmenen vaippaharsoa. Minä kiitän!

Kirpparikierroksen jälkeen lähdimme katselemaan luonnon ihmeitä Tuusulanjärven rantaan. Näimme suloisia sorsanpoikasia, koiria, auringonpalvojia, leikkiviä lapsia, treenaavia nuoria, jäätelöäsyöviä, lomastaan nauttivia koululaisia. Tyttösemmekin nautti ihmisvilinästä ja yritti kontata aina ohi menevien koirien perään. Tyttösellä on "the thing" koiriin ja muoviankkoihin. Molemmat aiheuttavat valtaisia riemunkiljahduksia.

Tyttösen nukkuessa nautimme annoksen aitoa mansikkakermajäätelöä (senkin uhalla, että olemme Ison Rakkaan kanssa herkkulakossa vielä viikon. Ai niin, olin "kylässä", joten sain syödäkin jäätelöä). Nyt on ihana hellepäivä takana. Kiitos äiti, että otit meidät päiväksi huomaasi. Näillä verenpaineilla se oli enemmän kuin hyvä idea. Nyt tässä huushollissa on kaksi väsynyttä, hikistä ja onnellista tyttöä.