perjantai 2. elokuuta 2013

Voimauttavaa

Viimeiset pari päivää ovat olleet voimauttavia monellakin tapaa. Ensin tämä upea The Beautiful Body -haastekampanja, joka vieläkin pyörii takaraivossa monellakin tavalla. Tekisi melkein mieli kirjoittaa uusi postaus, pureskella aihetta vielä vähän lisää. Saa nähdä. Olen suoraan sanottuna äimistynyt, että joidenkin mielestä koko kampanja on vain huomiopornoilua. En ymmärrä, kuka voi kokea asian noin. Tämä kampanja on ollut tulvillaan itsensä kanssa kamppailleiden naisten vapautumista, joista osa kokee nyt ensimmäistä kertaa elämässään iloa ja ylpeyttä omasta kehostaan.

Eilen sain istua ihanan Annan kyydissä matkalla Eevin luo Porvooseen. Blogi-sielunsiskojen tapaaminen oli juuri sitä, mitä tähän väsähtäneeseen ja v*ttuuntuneeseen olotilaan kaipasinkin. Eevin perheen kaunis koti täyttyi puheensorinasta, naurusta, jakamisesta ja syvällisemmistä keskusteluista. Viittasimmekin aika usein tähän tuoreeseen blogikampanjaan. Totesimme yhdestä suusta kaikki, että äitiys on tehnyt meille kaikille hyvää, mitä omaan itseen ja itsensä hyväksymiseen tulee. Omien kilojen tai koon murehdinta on turhaa. Kuusi tuntia vilahti ohi kuin räpäyksessä. Oli mahtavaa jakaa pala elämää sekä saada ja antaa vertaistukea aidoimmillaan. Kun toinen ymmärtää sinua jo puolesta lauseesta, se on paljon se.

Oli ihana katsoa pienten ihmisten leikkiä, vaikka oma murunen olikin isänsä kanssa mummilassa vierailun aikaan. Molempien naisten lapset ovat jotenkin tulleet minulle erityisen sydäntä lähelle. En tiedä, mikä näissä hurmaavissa pikkuihmisissä on SE juttu, mutta näin on päässyt käymään. Samoin molemmista naisista keksisin paljonkin kauniita, positiivisia adjektiiveja, mutta sanottakoon vaatimattomasti, että olen kiitollinen, että elämääni on siunattu noin upeilla ihmisillä.

Vähän kävi lähtiessä sääliksi Eeviä. Kaunis koti oli pienten jäljiltä aivan hyrskyn myrskyn. Mutta Eeville se ei kuulemma ollut ongelma. Se vähän helpotti kolkuttavaa omatuntoa. Kiitos Eevi ihana!

Anna lahjoi minua vielä kotiin palatessa säkillisellä todella ihania vaatteita (joita jopa Isämies kehui, kun pienen muotinäytöksen muodossa niitä hänelle esittelin), jotka taatusti tulevat käyttöön, kun olen saanut vuokralaisen ulkoistettua yksiöstään. Ja saipa Myttynenkin jotakin pientä hurmaavaa ylleen. Kiitos Anna vielä tätäkin kautta!

2 kommenttia:

  1. Tuli ihan kyynel, kun kirjoitit niin kauniisti meistä! Voi että, olet ihan paras! Kiitos teistä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te olette parhaita! <3 Sielunsiskoutta aidoimmillaan ja parhaimmillaan!

      Poista

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!