Kun taannoin Berliinin matka peruuntui, olen odottanut tätä pitkää yhteistä vapaata kuin kuuta nousevaa. Saamme viettää laatuaikaa yhdessä, nauttia ulkoilusta (toivottavasti) hyvässä säässä ja herkutella. Mukaan lähtevät molemmat isoäidit, joten saamme miehen kanssa myös lapsivapaata aikaa kahdestaan. Isoäidit lupasivat myös ottaa Ainon yöhoitoon yhdeksi yöksi, jotta me saisimme levättyä.
Pitkät pyhät mahdollistavat myös kaveripariskunnan luona käymisen. Tutustuin tämän pariskunnan kauniimpaan osapuoleen aiemmassa työpaikassani kuutisen vuotta sitten. Meillä synkkasi alusta alkaen tosi hyvin. Nyt yhteydenpito on ollut aika harvaa. Eilen, kun H soitti, oli, kuin koko tämä hiljaiselo olisi pyyhitty pois ja olisimme tavanneet viikko sitten. Laatuystävyys on juuri tätä, se pyyhkii ajan pois ja juttua voidaan jatkaa suoraan siitä, mihin jäätiin.
P.S. En ole unohtanut sitä ranskalainen kasvatus -teemaa. Postaus on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!