Palkokasveja

Jatketaan nyt tällä palkokasvibloggauksella, kun kerran vauhtiin päästiin. Luin tänään Virpi Salmen kaksi erittäin provokatiivista kolumnia. Lilyssä oli se ärsyttävämpi, Hesarissa se miedompi, mutta silti teki mieli heittää tämä uutukainen läppäri olohuoneen ikkunasta pihalle silkasta raivosta. Varmaan Salmen tarkoituksena olikin provosoida, mutta tänään on (päiväkotiuutisten jälkeen) on pinna hitusen tavanomaistakin kireämmällä.


Ylipäätään viime viikkoina minua on ärsyttänyt Hesarin mielipidepalstalla ollut taistelu lapselliset vs. lapsettomat. Miksi ihmeessä ei voi antaa toisten ihmisten elää rauhassa erilaista elämää kuin itse? Enhän minäkään mene arvostelemaan naapureiden tapaa kasvattaa lastaan, vaikka heidän teiniangstissaan huutava tyttärensä mökää harva se illat ja joskus yötkin.


Lainaan tähän muutaman pahimman kappaleen ääliö-Salmen kirjoituksista: 
Sillä (äidillä) ei ole yhteiskunnallisia mielipiteitä, paitsi fasistinen usko siihen, että oma vauvanhoitotapa on paras ja muilla tavoilla hoidetuista vauvoista tulee tunnevammaisia Subutex-käyttäjiä.  

Ongelma ei ole lapsissa itsessään, vaan äideissä, jotka pilaavat käsityksen vanhemmuudesta. Lapsen tekeminen ei tarkoita kymmenen vuoden aivokuollutta konttaamista lattialla, vaikka liian monet saavat sen siltä näyttämään.


Kiintymysvanhemmuus sen sijaan perustuu äärimmäiseen yksilönpalvontaan, jossa ihmisen ei tarvitse ottaa huomioon mitään muuta kuin omat jälkeläisensä, jotka kasvatetaan universumin keskipisteessä. Yhteiskunnan raha kyllä kelpaa.

ARGH!