maanantai 30. kesäkuuta 2014

Aino kolmevee


Eilen juhlistimme Ainon kolmevuotispäivää. Olin edellisenä päivänä ahkeroinut leipomalla pöydän täyteen syötävää. Supermahtavia tonnikalasydämiä, kinkkupiirakkaa, mokkapaloja, pikkunaposteltavia. Äitini oli loihtunut kakkumestarina upeat täytekakut jälleen kerran. Tupa oli täynnä rakkaita ystäviä ja sukulaisia. Puheensorinaa, naurunremahduksia, lapsivieraiden välillä korviakinvihlovaakin ilakointia, tyhjenevää herkkupöytää, hymyileviä ihmisiä, rentoa yhdessäoloa. Huokaisin onnesta. Että elämäämme on siunattu näin mahtavilla, aidoilla ihmisillä. Yksi vieraista (Ainon eniten odottama "paras poikaystävä" perheineen) tuli paikalle jopa suoraan mökiltä. Olin otettu, että perhe tuli paikalle suoraan meille juhlistaakseen Ainoa. Lahjat olivat kaikki upeita ja juuri meidän taaperollemme sopivia. Silti taapero painoi illalla päänsä tyynyyn lahjaksi saatu lisko tiukasti nyrkissä ja huokaisi: "parasta päivässä oli Pauli (juurikin tämä em. "paras poikaystävä") ja kaverit".


Välillä palasin ajatuksissani kolmen vuoden taakse. Kohtutulehduksen ja kiireellisen sektion jälkeen syliini laskettiin kaksi- ja puolikiloinen rääpäle. Ja Isämiehen kanssa mietimme viikon sairaalassaolon jälkeen, että kai me osataan tuo pieni jotenkin pitää hengissä. Kai. Siitä päivästä on käyty pitkä matka. Hitaasti liikkeelle lähtenyt vauva, joka oppi puhumaan aikaisin ja paljon. Jonka vauva-aikana kannoin huolta yhdestä sun toisesta asiasta. Hitaasta painonnoususta, vääristä sääristä, syömättömyyskausista. Jonka aikainen ja vahva uhmäikä yllätti ja josta anoppini (entinen terkka) sanoikin: "olette vielä helisemässä tuon tytön kanssa" (ja kuinka oikeassa hän onkaan ollut!).


Kaunis tytär, joka on perinyt kilometrisilmäripsensä isältään, piikkisuoran tukan ja tulisen ja äkkiväärän luonteenlaadun äidiltään. Tyttö rakastaa vanhempiensa lailla musiikkia ja mitä biitimpi kappale, sitä vimmatummin taaperomme tanssii. Hän rakastaa uimista, maksalaatikkoa ja lettuja, Kengurumeininkiä, jäätelöä, näkkäriä, lippalakkiaan, eläinohjelmia, Malttia ja Valttia sekä Kapun metsää.


Aino on fiksu ja viisas nuori neiti, jonka kysymykset ovat joskus hämmentäviä ja syvällisiä. Ja jos vastausta ei heti putoa kuin apteekin hyllyltä, tämä vaatii: "kyllä sun pitää äiti tietää, sä olet aikuinen". Onneksi niiltä vaikeimmilta kysymyksiltä on (vielä) vältytty. Ainolla on aivan hulvaton huumorintaju, käsittämättömän kirjava mielikuvitus, kärsivällisyyttä ja mielenmalttia ehkä millin sadasosa ja vahva tahto tehdä asiat ihan ITSE. Vaikka olenkin saanut kuontalooni tyttären oikutteluista hyvin monta harmaata hiusta lisää, niin osaa tuo tulta-ja-tappuraa -tyttäremme hurmatakin. Tyttäreni on opettanut minulle enemmän (itsestäni) kuin kukaan toinen ihminen aiemmin.


Välillä aina pysähdyn miettimään. Millainen tuo tahtotaapero on, kun kouluunlähtöaika koittaa? Vahvan temperamenttinsa vuoksi hän saattaa olla jälki-istunnossa (kuten esimerkiksi äitinsäkin aikanaan, kun oli ottanut luokkatoveripojan kanssa nyrkein yhteen). Mutta toisaalta vahva temperamentti auttanee siihen, ettei hänen päälleen ainakaan tallota. Millainen hän mahtaa olla yläkouluiässä tai ammattia valittaessa? Pääasia on, että hänellä on silloinkin lähellä ja läsnä rakastavat vanhemmat, joiden syli on aina avoinna kuulemaan niin suruja kuin iloja.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Mökkielämää

Tiesin jo startatessamme auton kohti mökkiä, että edessä olisi fyysisesti rankka juhannus. Meillä oli tulevan leikkimökin/vierasmajan tieltä kaksi täysikasvuista kaadettua koivua työstettävänä. Isämiehen kanssa heilutimme kahtena päivänä kirvestä siihen tahtiin, että tunteja kertyi yhteensä kymmenen. Kroppa kiittää tehokkaasta yläkroppatreenistä, eikä erillistä treeniä ko. lihaksille todellakaan tarvitse tehdä. Ojentajat kivistävät nautinnollisesti ja ilo läikähtää sydämessä, kun katselee miehenkorkuisia halkopinoja liiterissä. Tuohtakin on nyt monen vuoden tarpeiksi.

Juhannukseen on myös mahtunut kahdenkeskisiä löylyjä, herkkuruokaa, syvällisiä filosofisia keskusteluita (jotka valitettavasti jäivät liian lyhyiksi silmäluomien painuessa väistämättä kiinni iltasella) ja kaunista, joskin kylmää säätä. Itse en juuri helteestä perusta ja tällainen vähän päälle +10 on oikein oivallinen sää fyysiselle puuhastelulle. Nautin myös siitä, että saimme Isämiehen kanssa keskittyä rauhassa aikuisten hommiin, kun kaksi mummia keskittyivät lastenlasten viihdyttämiseen.

Rakkaimpani nimesi minut tänään Teeriniemen pääpyromaaniksi, kun epäortodoksisesti sytytin juhannuskokon vasta tänään. Myöhemmin saman kohtalon kokivat myös takan ja saunan puupesät. En voi kuvata, kuinka nautin näistä mökin askareista. Saa tiskata käsin. Silloin saa nollata päätä, eikä tarvitse seurustella kenenkään kanssa. Saa kantaa puita ja nauttia takan ja saunan lämmöstä. Saa nauttia ihanan lempeistä saunan löylyistä ja huippugrillaajan (a.k.a. isämiehen) loihtimista aikaansaannoksista. Ja ennen kaikkea saa tehdä kaikkea sellaista, joka ei normiarkeemme kuulu.

Isoin ilo on kuitenkin laadukkaasta yhdessäolosta. Että kelloon katsomatta olemme nauttineet ulkoilmasta siten, että koko poppoon posket ovat iltasella punoittaneet raitisilmamyrkytyksen merkiksi. Kenenkään ei ole tarvinnut illalla unta odotella, vaan olemme kaikki kaatuneet sänkyyn kahdeksan jälkeen ja alta aikayksilön makuukamarista on alkanut kuulua kuorsausta. Ainokin on pääosin unohtanut uhmansa ja keskittynyt auttamaan pihapuuhissa omia pikkuisia kottikärryjään käyttäen. Niiden kokoaminen ja käyttö taisi olla meidän neitimme juhannuksen kohokohta mansikkakakun lisäksi.

Hyvä juhannus kaikkinensa. Innolla odotan kahden viikon päästä alkavaa koko perheen yhteistä kesälomaa, jolloin palaamme tänne leikkimökkiä rakentamaan. 

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Leikkimökkiprojekti etenee

Meillä on ollut haaveena saada mökille lisää nukkumatilaa. Itse mökin laajennus maksaisi sen verran mansikoita tontin haastavuuden vuoksi, että totesimme, että lisärakennus on ainoa järkevä vaihtoehto. Emme kuitenkaan tarvitse lisätilaa jatkuvasti, vaan kolmen vuodenajan tila on riittävä meille. Emmekä tarvitse lisärakennukseen mitään tulisijoja, sähköjä tai vesipistettä. Mökissämme on tällä hetkellä makuuhuone (jossa meidän perhe nukkuu), keittiö ja tupa (jossa mummit vetelevät hirsiä).

Kartoitimme laajasti lisärakennusvaihtoehtoja. Moni osoittautui lopputohinoissa liian kalliiksi viisinumeroisella hinnallaan. Sitten googlettamalla löysin Pihaan.com:n valikoiman. Sievä, meidän käyttöömme juuri passeli on Pihakartano 10. Mökissä mahtuu aikuinenkin hyvin seisomaan. Sinne tulee parvi, sen alle sänky ja vielä yksi seinälle nostettava sänky lisäksi. Ihastuttava nimi ei sievää mökkiä ainakaan pahenna. Mökki tulee tontille elementteinä, jonka sitten kokoamme yhdessä Isämiehen kanssa kesälomallamme. Ah, en malta odottaa, että pääsen rakentamaan sitä! Vai mitä te pidätte?


Edellisellä mökkireissulla kaadoimme tulevan leikkimökin/ vierasmajan tieltä muutaman puun. Niistä tulee hyviä polttopuita mökin takkaan ja mamma pääsee niitä halkoessa purkamaan mahdollisia patoutuneita aggressioita. Nyt pitää tilata mökin alle soraa ja ostaa lekaharkot. Mökki käsitellään samalla tummalla puunsuojalla kuin mökkikin, jotta se ei loista kauaksi järvelle.

Äitini on luvannut ommella leikkimökkiin verhot. Sinne pitää tulla pimennysverhot, jotta siellä pystyy nukkumaan kesälläkin. Niiden lisäksi mökkiin tulee jotkut sievät, ehkä vihreä pepitaruutuiset verhot. Muutoin pidämme sisätilat mahdollisimman neutraalina. Ei mitään vaaleaa sävyä, vaan puupinta saa näkyä reilusti. Aiomme myöhemmin myös villoittaa ja paneloida mökin sisältä.

Tähänastisten kokemusten perusteella voin kertoa, että tuossa firmassa on sekä tuotteet että asiakaspalvelu erinomaista. Laitoin lisäkysymyksiä toimituksesta ja mökin kasaamisesta ja vastaukset tulivat vielä samana päivänä (lauantaina!). Mökki tilattiin kätevästi sähköpostilla, ja siitä tuli erillinen toimitusvahvistus. Kävimme toki ihastelmassa näytemökkiä Pinsiön taimistolla. Maksoimme puolet mökistä tilatessa ja loppuosa laskutetaan mökin toimituksen jälkeen.

Kuinka mahtavaa, että jatkossa voimme toivottaa kenet tahansa mökille kylään. Tähän asti on pitänyt sanoa, että tervetuloa vaan, mutta yösijanne joudutte valitettavasti etsimään muualta.

Mökkisaagan toinen osa tulee rakentamisesta ja valmiista mökistä heinäkuun alkupuolella.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Elämäntapamuutoksen väliaikakatsaus

Kirjoitin taannoin halustani voida paremmin. Haluan nyt päivittää kuulumisiani projektin tiimoilta, kun takana on kahdeksan viikkoa.

Käyn tapaamassa personal traineriani kerrasta kolmeen viikossa. Teemme harjoituksia lähinnä kropan omaa painoa hyväksi käyttäen. Tämä siksi, etten tarvitse kotiin armeijallista kuntoilutarvikkeita täyttämään muutoinkin pursuavia kaappeja. Näiden tapaamisten ohella treenaan kotonakin. Treenit ovat tuntuneet älyttömän hyviltä. Olen saanut energiaa ihan superisti lisää, kropan liikkuvuus on lisääntynyt dramaattisesti ja mikä parasta, olen nyt ollut kaksi vuorokautta täysin ilman kipulääkkeitä. Ja tässä ohimennen paino on pudonnut nelisen kiloa. Tämä vain kahdeksan viikon aikana! Enkä koe olevani millään dieetillä tai tehneeni kovin isoja muutoksia elämääni. (Vaikka kaverit välillä kauhistelevat gluteenitonta, maidotonta pesco-ovo-vegetaariuttani: "mitä sä sitten syöt?". Voi kuulkaa, paljonkin ja ennen kaikkea HYVIN!)

Liikkuvuuden lisääntymisestä kertoo jotakin se, että nyt pystyn makaamaan selällään lattialla tai sängyssä vähän aikaa selällään. Puoleentoista vuoteen tämä on ollut täysin mahdotonta. Myös eteentaivutukseen on jo nyt tullut 20cm lisää. Aika huimaa vai mitä? Ryhti on parantunut niin paljon, että tekisi mieli käydä mittaamassa, olenko oikeasti saanut lisäsenttejä vai tuntuuko parantunut ryhti vain tältä?

On ihana fiilis, kun kroppaa jomottaa treenin jälkeen. Fibromyalgiaan kuuluvat jokapäiväiset kivut ovat vähentyneet huomattavasti. Ennen päivittäiset pahat turvotukset ovat taaksejäänyttä elämää, samoin iltapäiväkoomat.

Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut kuupan sisällä. En koe jääväni mistään paitsi tällä uudella ruokavaliolla. Liha ei edes maistu enää hyvältä, maitotuotteista kaipaan vain ja ainoastaan juustoa (kaikkeen muun olen löytänyt maistuvan korvikkeen) ja herkut ovat jääneet automaattisesti ruokavaliostani pois. Pari päivää sitten meillä oli tupa täynnänsä mammoja ja pöytä notkui kaikenlaisia herkkuja. Mitä minä tein? Söin muutaman tortillalastun ja viinirypäleitä. Mieleni ei edes tehnyt (minun, sokerihiirenäkin tunnetun herkkusuun) mieli koskea suklaaseen tai kekseihin.

En olisi ikinä uskonut, että muutos olisi näin iso ja olisi tapahtunut näin pian! Odotan enemmän kuin mielenkiinnolla, missä kunnossa olen vuoden päästä, kun PT-sopimukseni lähenee loppuaan. Sitä odotellessa!!

ISO kiitos jo nyt Heidi!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Buzzaan kultaa

Buzzadorina pääsin kokeilemaan Kultapisteen turvallista ja nopeaa palvelua, joka muutti kaapissa lojuneet tarpeettomat kultaesineet rahaksi. Itse laitoin eteenpäin käyttämättömät sormukset ja kaksi rikkinäistä, paritonta korvakorua.

Miten homma toimii?
Tilaat Kultapisteen nettisivuilta itsellesi kultakirjeen.
Saat kotiisi paketin, jossa neuvotaan yksityiskohtaisesti, miten toimit.
Pakkaat kullan ohjeiden mukaan pakettiin, allekirjoitat sopimuksen ja viet vakuutetun turvapussin postiin. Pidä kuitti tallessa!
Sitten vain odottelet rahoja tilillesi.

Itse olin yllättynyt, että em. esineistä kilahti tilille yli sata euroa. Ei hassummin, vai mitä?

Jos sinulla lojuu kaapissa turhia kultaesineitä, nyt kannattaa hankkiutua niistä eroon. Alla oleaa linkkiä käyttämällä saat jokaisesta kultagrammasta yhden lisäeuron. Kampanja on voimassa tämän kuun loppuun.

http://www.kultapiste.fi/myy_kultaa/?cmpe=buzzador_link&utm_campaign=buzzador_link&utm_source=buzzador_link&utm_medium=email&utm_content=buzzadoremail

Buzzadorina toimiminen on tosi kivaa. Mitä se tarkoittaa? Buzzadorina sinulla on mahdollisuus päästä kokeilemaan ja kertomaan, mitä pidät erilaisista tuotteista ja palveluista. Kun pääset kokeilemaan tuotteita ja palveluita, sinun tarvitsee vain kertoa niistä ystävillesi, joko kasvotusten tai sosiaalisen median välityksellä sekä raportoida kokemuksesi tämän jälkeen meille. Buzzadorina toimiminen on sinulle ilmaista ja vie sinut ja ystäväsi kohtaamisiin uusien tuotteiden ja palveluiden parissa.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Menovinkki kauneudesta pitäville

Kotiamme lähellä on upea nähtävyys. Jos olet ensi tai sitä seuraavalla viikolla pääkaupunkiseudulla, käy ihmeessä tutustumassa tähän kauniiseen nähtävyyteen. Itse asustan Haagassa kuudetta vuotta, enkä ole koskaan nähnyt Alppiruusupuiston olevan niin upeassa loistossa kuin nyt.

Vai mitä tuumaatte?


 


Haagan Alppiruusupuisto (Rodopuisto) on osa Suomen oloissa ainutlaatuista puuvartisten koristekasvien kasvinjalostustyötä. Alueelle istutettiin vuonna 1975 yhteensä 3000 alppiruusuristeymää tutkimustarkoituksiin. Alueella kasvaa alppiruusujen lisäksi myuös atsaleoja. Jalostusohjelman tavoitteena oli luoda Suomen ilmastoon sopeutunut, kasvutavaltaan ja kukkien väriltään monipuolinen lajikkeisto. Sävyjen, kokojen ja kukkamuotojen repertuaari on hämmentävän laaja. Alueella kukkii parhaillaan myös suopursu ja lakka ja tuoksujen kavalkadi on hurmaava.

Alppiruusupuisto sijaitsee Etelä-Haagassa Laajasuontien loppupäässä. Paikalle pääsee paikallisjunalla (Huopalahden asema) sekä busseilla 40, 41, 43 ja 43B (Thalian aukion pysäkki) ja 550 (Eliel Saarisen tien pysäkki). Jos tulet autolla, jätä se Laajasuontielle.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Buzzaus: lämpötyynytestaajana

Pääsin Buzzadorina testaamaan ThermaCare-lämpötyynyä. Sain testattavaksi selän alueen tyynyn. Juju näissä tyynyissä on se, että se laitetaan vyöksi kropan ympärille ja siinä on tarrat, joka pitää sen paikoillaan. Lämpömekanismi sisältää rautaa ja se lämpenee automaattisesti itsestään, kun tyyny on poistettu ilmatiiviistä pussista. Se lämpenee asteittain noin 30 minuutin ajan hoitolämpötilaan (40 astetta). Tyyny pysyy lämpimänä 8 tuntia, minkä jälkeen vaikutus kestää vielä seuraavat 8 tuntia.

Homma on sama kuin ns. jyvätyynyissä, joita voi lämmittää mikrossa, mutta vaikutus kestää tosiaan kahdeksan tuntia. Eli Thermacaren vaikutusaika on paaaljon pidempi kuin jyvätyynyillä. Voisin kuvitella aika kivaksi tuotteeksi esim. supistusten kanssa kärvistellessä.

Rehkin helatorstaiviikonloppuna sen verran paljon (mm. yhtenä päivänä neljä tuntia kirveen varressa), että selkä alkoi muistutella itsestään. Laitoin tyynyn paikoilleen illalla ja aamulla selässä ei tuntunut mitään kipuja, vaikka olisi luullut!

Tuotteen plussat:

  • Helppo käyttää ja ottaa vaikka reissuun mukaan. Tuote kun lämpenee itsestään.
  • On ohut ja miellyttävän tuntuinen, eikä näy vaatteiden alta. 
  • Helppo kiinnittää ja pysyy paikallaan hyvin.
  • On aidosti tehokas ja pitkä vaikutusaika.
  • Ei sisällä vaikuttavia lääkeaineita.
  • Tuotetta saa apteekista ja kolme tyynyä saa kohtuulliseen n. 11€:n hintaan.
Negatiivista:
  • Tuote on kertakäyttöinen eli roskaa tulee.
Suosittelen!

Jos olet kiinnostunut tuotteiden testaamisesta ja Buzzadorina toimimisesta, tutustu Buzzadorina toimimiseen: http://www.buzzador.com/fi/page/tunnistatko-itsesi