sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Mä en kestä, te pilaatte mun elämän

Juu, vielä ei ole noiden lauseiden aika meidän perheessä. Onneksi. Ennen kuin postaan kotimaan turneestamme (kuvat koneelle purkamatta ja neljä koneellista pyykkiä pesemättä), lyhyt postaus naapurista.

Illasta toiseen (tänään jopa JO klo 17), useimmiten ovenläimäyksen kera, saamme kuulla huudahduksia teiniangstinaapuriltamme. Tyypillisimmät lauseet ovat otsikon mukaiset. Yhä useammin yksi ovenläimäys ei riitä, vaan tunnelmaa pitää vahvistaa useammalla oven paiskomisella.

Olemme pohtineet, että kuuluvatko nuo huudot aina vanhemmille vai meille? Kun voisin kuvitella, ettei (illanvirkku) teini ole kovin ihastunut, jos vauva herää seinän takana klo 6.20 tai kuten tässä eräänä aamuna kävi, jo klo 4:30...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän puumerkin käynnistäsi, kiitos!